Haapakimolan koulun luontokerho ja miljoona linnunpönttöä

Minulla on ollut ilo ja kunnia toimia luontokerhon vetäjänä Iitissä, Haapakimolan idyllisessä kyläkoulussa. Luontokerhomme käynnistyi tänä keväänä ja on kokoontunut nyt kuukauden päivät. Kerhokerroilla pyrimme tutustumaan lasten ehdoilla luontoon. Tutkimme luontoa yhdessä, ajankohtaisin teemoin, yhdistellen teoriaa, käytäntöä ja leikin keinoja. Kerho kokoontuu kerran viikossa parin tunnin ajan kerrallaan iltapäivätoiminnan muodossa.

Pari viikkoa sitten nikkaroimme kerholaisten kanssa linnunpöntöt, jotka kukin sai samana päivänä kotiin viemisiksi. Toiveissamme oli tietenkin se, että kukin pääsee tekemään oman perheensä kanssa kiva retken luontoon samalla kun pöntölle etsitään sopiva paikka pihapiirin rakennuksen seinästä tai lähimetsän puista. Vielä tuolloin emme tienneet, kuinka ajan hermolla olimmekaan. YLEn huomenna, 1.3 käynnistyvä kampanja "Miljoona linnunpönttöä" haastaa, ja toivottavasti myös onnistuu keräämään, koko kansan yhteisiin talkoisiin lintujemme puolesta. Kampanja-aika on 1.3.2016 - 31.5.2017 ja tavoitteena on antaa linnuille pesäkolot takaisin. Kampanja-aikana rakennetaan uusia pönttöjä, huolletaan vanhoja ja rekisteröidään ne.

Innokkaat luontokerholaiset Iitistä. Taavi, Iida, Hilkka, Lassi, Elias ja Maksimus vastasivat YLEn linnunpönttöhaasteeseen jo ennakoiden

Vasara ja nauloja

Pöntön nikkarointiin on mukava ryhtyä perheen kesken, jolloin pienemmätkin puusepän alut pääsevät hiomaan taitojaan. Ryhmässä on voimaa ja pönttöjä voi rakentaa ystäväporukan, kerhon, yhdistyksen, seuran tai naapuruston kesken. Hommasta saadaan sekä huvi että hyöty irti, kun pidetään talkoot ja pönttöillään porukalla.

Pönttöjen rakentamiseen on saatavilla ohjeita esimerkiksi Suomen Birdlifen kautta: http://www.birdlife.fi/julkaisut/esitteet/PONTOT_LINNUT_BIRDLIFE_SUOMI.pdf

Linnunpöntön malliksi on valittavina useita eri malleja. Paikallisista lintutieteellisistä yhteisöistä ja yhdistyksistä saa halutessaan neuvoja siihen, mitkä lintulajit alueella pesivät ja mille lajeille pönttöjä alueelle erityisesti suositellaan lisättäväksi. Perusraaka-aineiksi linnunpönttöön tarvitaan höyläämätöntä lautaa ja vesivaneria. Materiaali ei saa olla kyllästettyä eikä maalattua, jottei ympäristö asukkeineen altistu luontoon kuulumattomille aineille. Pönttötarpeet voivat olla myös kierrätysmateriaaleja ja jämäpaloja, linnut eivät niistä nokkaansa kopauta.

Linnunpöntöt sijoitetaan valoisiin paikkoihin pihapiirien, puistojen tai metsän reunoille. Pöntön voi ripustaa mihin vuodenaikaan tahansa, mutta parasta aikaa puuhaan on varhaiskevät. Puiden lisäksi linnunpöntön voi kiinnittää myös rakennuksen seinään. Pöntön ripustamiseen tarvitaan lupa metsän, maan tai rakennuksen omistajalta. Pönttöä ei saa ripustaa elävään puuhun naulaamalla tai poraamalla, vaan narulla tai metallilangalla.

Pönttö kiinnitetään muutaman metrin korkeudelle ja sen tulee olla tukevasti kiinnitetty taustaansa. Epävarman oloinen pönttö karkottaa asukit jo asuntoesittelyvaiheessa. Linnunpöntön riittävän turvallinen sijainti on hyvä varmistaa pesästä lentoon lähtöä opettelemaan lähtevien poikasten vuoksi. Pönttöä ei tulisi sijoittaa suoraan auringon paisteeseen, jotta lintuperheen elo ei kävisi liian tukalaksi.

Sinitiaisen pesäkolotutkinnat ovat jo käynnissä

Havainnointia ja hengähdystauko arkeen

Nykymetsissä on liian vähän luonnollisia koloja pesimiseen tehokkaan metsän- ja puistonhoidon johdosta. Suomessa pesii noin 30 koloja hyödyntävää lintulajia. Muun muassa tiaiset, kottarainen, varpuset, leppälintu, pöllöt ja jotkin vesilinnuistamme pesivät koloihin. Nämä lajit tarvitsevat apujoukkoja ja uusia pesäkoloja. Linnunpöntöistä on linnuille apua pesinnän lisäksi myös talvi- ja syksykausina niiden tarjotessa suojaa sateelta, viimalta ja pakkasilta.

Pönttöilystä ja sitä kautta kuin huomaamattaan myös lintuhavainnoinnista saa helposti uuden harrastuksen. Pönttöilyn ohessa retkeillään ja rauhoitutaan luonnossa, joka on mitä parhainta vastapainoa arjen hektisyydelle.

Siivekkäiden liikehdintä pöntön läheisyydessä alkaa lisääntyä jo helmikuun puolivälistä lähtien. Varsinaista ruuhka-aikaa on ajanjakso huhtikuusta kesäkuuhun, jolloin suurin osa linnuistamme ryhtyy pesimäpuuhiin. Lintulajista riippuen haudonta-aika vaihtelee kahdesta viikosta kuukauteen. Pesässä olevien munien määrä puolestaan vaihtelee 2-10 välillä.

Elo linnunpöntöllä on varsin vilkasta etenkin poikasten kuoriuduttua. Lintuemo käy ruokkimassa poikasiaan jopa 200 kertaa päivässä. Tarkkailuinnosta huolimatta, linnuille pitää malttaa antaa sopivasti rauhaa ja välimatkaa. Lintuvanhempien häiriintyessä liikaa ne voivat hylätä pesän.

Havaintoja tehdessä voi yllättyä, sillä joskus pesään eksyy asumaan linnun sijasta jokin aivan muu laji, kuten orava, lepakko tai metsämyyrä. Onpa linnunpöntöstä tavattu pesiviä mehiläisyhdyskuntiakin.

Lähteet: www.birdlife.fi www.sll.fi/mita-sina-voit-tehda/omalla-pihalla/asukkaat

***

Ylen Miljoona linnunpönttöä -kampanja löytyy osoitteesta: http://yle.fi/aihe/miljoona-linnunponttoa