Fillarireissulla Ahvenmaan saaristossa 29.6 - 2.7.2015

Tein siskoni ja äitini kanssa Ahvenanmaan reissujen klassikon eli pyöräilyretken Ahvenanmaan 6700 luonnonkauniin saaren ja luodon maisemissa. Reissun aikana matkaa kertyi yhteensä 100 kilometriä, joka ei siis ole laisinkaan paha rasti neljälle päivälle jaettuna, ainakaan peruskuntoiselle matkailijalle. Se on kuitenkin huomioitava, että mikäli matkassa on iäkkäämpi henkilö, kuten äitini tässä tapauksessa, matkaan kannattaa sisällyttää reilusti joustoa, jotta reissu ei käy liian raskaaksi ja matkasta voivat kaikki osapuolet nauttia täysin rinnoin.

Kuvassa yllä: Suven saaristomaisemaa jossain matkan varrella

Olimme varanneet pyöräilypakettimme suoraan Viking Linelta, sillä Viikkarin tuotteisiin kuuluva "Pohjoinen saaristokierros" tuntui sopivalta seurueemme tarkoituksiin. (http://www.vikingline.fi/globalassets/documents/destinations/aland/2015-pyoraily-pohj-saaristo.pdf)

Paketti piti sisällään matkat Turku-Maarianhamina-Turku, polkupyörien vuokrat, kolme yöpymistä aamiaisineen sekä saaristolautat kullekin päivälle. Hintaa paketille tuli n. 250 euroa / matkustaja. Laskeskelin, että mikäli reitin olisi kursinut kasaan itse ja majoitukset olisivat olleet samantasoisia, ei hinnassa juuri olisi säästöä tullut ja reitin suunnittelu luonnollisesti olisi vienyt oman aikansa.

Lähdimme matkaan kesäkuun viimeisenä maanantaiaamuna Turusta Viking Amorellalla ja perillä Maarianhaminassa olimme alkuiltapäivästä. Heti Viking Linen terminaalin ulkopuolella sijaitsevasta RoNo pyörävuokraamosta kävimme nappaamassa matkaan kulkupelimme, joiden varustuksiin kuului sivulaukut ja pyöräilykypärät sekä tykötarpeet (pumppu ja kevyttä korjaussarjaa).

Kuvassa yllä: Lehmät ja lampaat laidunsivat maisemaa kaunistaen pitkin saaristoa. Lehmät, sonnit ja vasikat laidunsivat kaikki samoissa aitauksissa. Useassa mutkassa matkan varrella korviin kantautui myös pihakanaloiden kaakatusta ja kiekumista. Luonnonmukaisuutta ja onnellisia eläimiä oli kesäisten maisemien lisäksi ilo katsella fillarin selästä!

Kuvassa yllä: Yhteisöllisen somasti maalatut postilaatikot Jomalan kunnassa. Moista omaperäisyyttä näkisi mielellään myös manner-Suomenkin puolella enemmän.

Ensimmäisenä päivänä pyöräilimme Maarianhaminasta Godbyn kylään, jonne matkaa kertyi noin 16 kilometrin verran. Matkan varrella näimme paljon eläimiä laiduntamassa ja perinteistä maaseutumaisemaa ja matka Godbyyn taittui muutenkin leppoisissa tunnelmissa, vaikka takana olikin aikainen herätys ja laivamatka Turusta Maarianhaminaan. Päivän etapin nähtävyyksiin kuului Jomalan kirkko, mutta koska ainakaan minä en ole mikään kovin innokas kirkkojen tuijottelija, niin poljimme ko. rakennuksen ohi kaikessa rauhassa muutoin maisemia ihaillen.

Alkuillasta saavuimme Godbyyn ja siellä majoituksenamme olleeseen Godby Vandrarhemiin, joka sijaitsi urheiluopiston yhteydessä. Majoitus sinänsä oli melko vaatimaton, mutta vältti kyllä aivan mainiosti ensimmäisen päivän matkan jäljiltä väsyneet reissaajat. Illalla kävimme kuitenkin vielä viimeisillä voimillamme päivällisellä Stallhagenin panimon yhteydessä sijaitsevassa ravintolassa ja se todella kannatti: Pieneen hetkeen en ole niin erinomaista kala-annosta nauttinutkaan! Voissa paistettua siikaa, mangoldia ja uusia perunoita ihan jumalaisen hyvän voikastikkeen kanssa - perusmakuja, mutta taito hyppysissä tehtynä - isot suosittelut ruokailulle Stallhagenin vierailun yhteyteen siis! Eikä niissä Stallhagenin oluissakaan vikaa ollut - kivuttomasti kurkusta alas tippuivat.

Kuvassa yllä: Godby Vandrarhem majoituksen sisäänkäynti. Majoituksen respa ja aamiainen sijaitsivat toisessa rakennuksessa, yhdessä uimahallin ja urheilupalveluiden kanssa. Huoneisiin kuuluivat lakanat ja pyyhkeet ja huoneistoilla oli yhteiset suihkut, joita löytyi rakennuksesta useita.

Toisena päivänämme starttasimme reilun aamiaisen ja erittäin ystävällisen Vandrarhemin asiakaspalvelun jälkeen tien päälle taas. Huomasimme vasta aamulla, että meille varattu saaristolautta olisi lähtenyt jo klo 12 ja koska tähän olisi ollut oikeastaan mahdoton enää ehtiä, saimme vaihdettua lautan myöhäisempään, klo 18 versioon ja saimme lisää matka-aikaa. Ja koska edessä oli tällä kertaa lähemmäs 40 kilometrin päivämatka, poikkesimme Godbyssa vielä kaupoilla varaten matkaan evästä mukaan.

Pienen matkan jälkeen Godbysta poikkesimme Uffe på Berget kahvilassa ja sen näkötornissa (tosin korkeanpaikan kammoisena näkötornista jäi kaksi viimeistä tasannetta kiipeämättä... puiset raput natisivat melko epämukavasti ja muutenkin ahisti!). Uffesta ja kaffeista matka sitten jatkui rennoissa meiningeissä siellä täällä pysähdellen ja reitin maisemista nauttien. Niin ja juustonaksumiestäkin oli pakko käydä Taffelin tehtaanmyymälässä matkan varrella moikkaamassa ja SoMettamassa, toki. (Taffel Factory Shop, Sundsvägen 420, Haraldsby, Godby. Avoinna: ma-pe klo 12-18, la-su 10-16). Tehdas on vääntänyt perunalastua saarella jo 70-luvulta ja valtaosa Taffelin tuotannosta tulee vieläkin från Åland.

Kuvat yläpuolella: Tunnelmallinen Uffe på Berget cafe sijaitsee kallion päällä sillan kupeessa ja näkötornista sekä jo kahvilasta aukeaa upeat saaristomaisemat. Kahvila-ravintolasta saa sekä ruokaa että kahvia ja kahvileipää. Jo maisemiensakin puolesta suositeltava paikka lounas- tai kahvipaussille!

Ohitettuamme jo Saltvikin kunnan, seuraavaksi pysähdyimme sitten Kastelholman linnan kohdalla. Itse linnaan emme lähteneet sisälle vierailemaan (sisäänpääsy 6 euroa), mutta alueella sijaitsevaan vankilamuseo Vita Björniin (sisäänpääsy 2 euroa) ja Jan Karlsgårdeniin kävimme sen sijaan tutustumassa. Jan Karlsgårdenin rakennukset olivat hurmaavia ja bonuksena pihapiirissä käyskentelivät lampaat ja lapsille oli järjestetty mukavaa, luonnonmukaista puuhaa puutarhassa.

Kuvat ylä- ja alapuolella: Jan Karlsgårdenin päärakennusten sisustusta.

Kuvassa alapuolella: Kastelholman linna

Kuva alapuolella: Lapsille järjestettyä puuhaa puutarhassa - luonnon omista tarpeista sai taiteilla oman taulunsa perunajauho-vesi-sokeriseoksen toimiessa liimana.

Kastelholman linnan ja sitä ympäröivien nähtävyyksien jälkeen jatkoimme polkemista läpi Sundin kunnan, välillä pysähtyen pakollisilla ahvenanmaan pannukakuilla ja kahveilla saapuen iltapäivästä Bomarsundin linnanraunioille. Venäläiset ovat rakentaneet aikanaan Bomarsundista melko tyypilliseen tapaansa massiiviset rakennelmat, joiden koolla sitten ampuivatkin omaan nilkkaansa - koosta kun koitui kyseisten rakennelmien kohtalo. Nykyisin alueelle on rakennelmista jäljellä hienot, näkemisen arvoiset rauniot, joiden keskellä ja ympärillä tänä päivänä laiduntavat ahvenanmaalaiset lampaat kovin rauhanomaisissa tunnelmissa. Bomarsundin raunioita keskeltä halkoo nykyisin maantie, jota pitkin mekin pyöräilimme. Raunioiden luona on kioski ja kahvila sekä hieno hiekkainen uimaranta, missä mekin poikkesimme virkistäytymässä.

Bomarsundin historiallisista maisemista matkamme jatkui kohti Värdön saarta. Reissun ensimmäinen lossiylitys tehtiin Prästön kylästä käsin, josta matkamme jatkui vielä n. 10 kilometrin verran, kunnes saavuimme hyvissä ajoin Hummelvikin lauttasatamaan auringon helliessä meitä täydeltä terältä. Tässä kohdin on vielä erikseen mainittava se tosiasia, että jos emme olisi saaneet lautan lähtöaikaa muutettua aamulautasta iltalauttaan, olisi koko päivän nähtävyydet ja matkan rauhallisuus olleet tipotiessään - olisimme polkeneet "peräsuolet pitkinä" ja ehtineet juuri ja juuri puolenpäivän lauttaan, jos olisimme startanneet päivämme kukonlaulun aikaan. No, se siitä, asiasta ja aikataulutuksesta on reklamoitu Viikkarille päin, ihan vain muitakin reissaajia tulevaa varten ajatellen.

Iloiset, pyöräilevät tyttäret Bomarsundin raunioilla

Hummelvikista nousimme siis lauttaan ja ylitys kesti noin puolitoista tuntia. Saavuimme Kumlingen saarelle ja kuntaan n. puoli kahdeksalta illalla ja meillä oli matkaa majoitukseen taitettavana vielä muutama kilometri. Hyvä, ettei enempää, sillä päivä oli vaatinut veronsa, vaikka mahtavaa silmänruokaa oli tarjonnutkin. Perillä majapaikassamme, Kumlinge Stugorissa ja Kästören ravintolassa meitä odottikin mukava yllätys. Niin, yllätys, kun sen itse järjesti: Olimme äitini kanssa järjestäneet siskoni tietämättä hänen syntymäpäivänsä kunniaksi illallisen kuohuviineineen ja mansikkakakkuineen odottamaan väsyneitä ja raukeita fillarimatkaajia. Ja olipa mahtava nähdä siskon yllättynyt ja liikuttunut ilme, kun Kästörenin iloinen henkilökunta otti vastaan synttäritoivotuksin poksauttaen kuoharipullon auki - Yllätys osui ja upposi ihan nappiin! Jes! Ilta menikin mukavissa merkeissä terassilla nauttien kuohuviinistä, paistetuista ahvenfileistä, mansikkakakusta sekä mitä parhaasta seurasta, ilta-auringon hehkusta ja upeasta saaristomaisemasta. Nappisuoritus.

Syöpöttelyn, juopottelun ja virkistävän suihkussa käynnin jälkeen suunnistimme siskon kanssa vielä vastapuolen rannan kallioille ihailemaan kesäillan auringonlaskua eväänämme pullo punaviiniä. Voi olla, että rantakallioilta mökkiin palattuamme Youtubessa saattoi soida ruotsalaiset ikivihreät Herreysin euroviisubiisistä lähtien ja päättyen aina ruotsin oppikirjoista tutuksi tulleeseen Hasse och Het Potatis bändin tuotoksiin...

Kästören ravintolan palvelu pelasi, ruoka ja juoma maistuivat. Itse majoitus oli pienessä mökissä, jossa oli kerrossängyt ja pieni pöytä - sopiva yhden yön majoitusta varten. Suihkut ja wc:t sekä sauna (joka ilmeisesti toimii erikseen varaamalla, jäi kysymyttä) sijaitsivat päärakennuksessa, ravintolan toisessa päässä ja olivat kaikkien mökkikylässä majoittuvien yhteiskäytössä.

Ravintola Kastören, Kumlinge stugor mökkikylän yhteydessä.

Auringon laskettua Kumlingen yllä köllötteli täysikuu

Harmooninen iltahetki Ahvenanmaalla pyörien jo ollessa puoliparkissa.

Kolmas pyöräilypäivämme starttasi aamupalan jälkeen rauhallisella välietapilla, jonka lisäsimme itse Viikkarin matkaohjelman lisäksi Godbyssa saamamme vinkin mukaisesti. Kumlingen Snackön lauttasatamasta yhden lossimatkan päässä sijaitseva Seglinge oli näkemisen arvoinen pieni saari, jossa ympärivuotisia asukkaita on vain noin 30; kesällä määrä tosin kymmenkertaistuu. Seglingen saari on pysähtyneisyydessään mitä harmoonisin paikka rauhalliselle pyöräilylle ja saaristomaisemien ihailuun. Satamasta pienen matkan päästä löysimme mainion hiekkarannan, jossa pääsimme pistäytymään uinnilla, mikä kuumana päivänä virkistää aina mukavasti. Saarella ei ole juuri muita palveluita kuin kyläkauppa, joten ravintolaruokaa saarikäynnillä ei suotta kannata lähteä hakemaan.

Seglingen pitstopimme jälkeen palasimme Snackön lauttasatamaan, jossa meillä oli tovi aikaa lauttaa odotellessa. Mikäs sen mukavampaa kuin vaan rentoutua rantakallioilla ja nauttia auringosta. Lauttaan hyppäsimme puolen päivän jälkeen ja se kuljetti meidät Föglön Överöön. Lauttamatka tarjosi taas karkkia kaikille aisteille auringon helliessä täysin pilvettömältä taivaalta. Lauttamatkalta muistoksi saimme myös punaiset nenän- ja olkapäät; pitäähän sitä perusturistilta näyttää!

Överöstä pyöräilimme kohti Embarsundia, josta vaijerilautta sitten kuljetti meidät taas Föglöön. Lossin jälkeen päivämatkaa oli jäljellä 16 kilometriä, joka taittui rauhallisissa merkeissä. Poikkesimme matkalla Föglössä leirintäalueella, jossa joimme kahvit perinteisen pannukakun kanssa sekä täytimme vesipullot - päivä oli taas lämmin ja nestettä kului. Illansuussa saavuimme Degerbyhyn, jossa majoituksemme oli varattuna Degerby Mat & Cafe B&B tyyppiseen majataloon. Majatalo oli matkan majoituksistamme ehdottomasti mukavin ja idyllisin, mutta ruoka puolestaan olisi voinut olla parempaakin. Degerbyssä olisi voinut viihtyä pidemmänkin tovin - Jälleen yksi upean rauhallinen Ahvenanmaalainen satamakylä, jossa pelkkä tunnelma ottaa matkailijan huomaansa.

Reissumme läheni valitettavasti jo loppuaan ja aamulla herättyämme talutimme fillarimme taas lauttaan. Degerby - Svinö välillä lauttoja kulkee sesongin aikana tunnin välein, joten sen puoleen ei varsinaista hoppua olisi ollut, mutta halusimme jättää hieman aikaa pyörähtää vielä Maarianhaminassa. Lauttamatka kesti puolisen tuntia. Viimeinen pyöräilyreittimme kulki Degerbystä Lumparlandin sekä Lemlandin läpi kohti Maarianhaminaa ja matkaa päivän aikana kertyi n. 30 kilometrin verran. Matkalla olisi ollut mielenkiintoisia stoppeja, kuten Pellaksen Laivurintalo ja Önningebyn museo, mutta emme tällä reissulla niissä poikenneet vaan keskityimme jälleen maisemiin ja itse pyöräilyyn. Reitti kulkee automaattisesti läpi Lemströmin kanavan, jonka lähestymisen huomasi autojonoista, joita usein ei Ahvenanmaalla näe muutoin kuin silta-, lautta- tai lossiylitysten yhteydessä.

Saavuimme alkuiltapäivästä Maarianhaminaan, joten meille jäi vielä mukavasti aikaa tutustua hieman kaupungin merikortteliin, joka on vierailemisen arvoinen paikka. Kauniisti uutta ja vanhaa, merellistä Ahvenanmaata tarjoava keskusta houkuttelee terasseillaan, kukkaistutuksillaan ja pikkuputiikeillaan poikkeamaan. Merikorttelista olikin sitten enää lyhyt polkumatka satamaan, josta Viking Grace kuljetti meidät takaisin Suomen Turkuun.

Reissumme matkapäivistä parhainta antiaan tarjosi ehdottomasti toinen päivämme, vaikka se oli matkaltaan pisin, tarjosi se myös eniten nähtävää ja ihasteltavaa. Viimeisin reissupäivämme oli puolestaan tylsin, sillä maisemat eivät enää kulkeneet juurikaan saaristossa eivätkä ne myöskään vaihdelleet kovin paljon. Lisäksi neljännen päivän reitille osui muutama tietyömaa, joissa ei ollut kovin mukava pyöräillä, mutta tehtävä nekin on, jotta tiet reissaajia varten pysyisivät kunnossa.

Ahvenanmaa on ehdottomasti paikka, johon pitää palata. Saaristo, meri, luonto, maaseutu ja sen eläimet, aito lähiruoka ja mitä toimivin ja ystävällisin palvelu ovat ne asiat, jotka reissusta jäivät parhaiten mieleen. Toki tällaiset reissut lähentävät reissaajiakin aina ihan omalla tavallaan, eikä ollut siis ollenkaan huono valinta matkaan äiti ja tyttäret kokoonpanolla. Lapsiperheenäkin saman matkan, tai ehkä hieman räätälöidyn lapsien iästä riippuen, voisi tehdä aivan hyvin, kun kalusto on siihen tarkoitukseen valittua.

Ruotsin kieltäkin tuli taas treenattua ja vieläpä hyvällä motivaatiolla, mikä ei aina välttämättä ole meille suomalaisille mikään selviö. Summa summarum: Peukut Ahvenanmaalle & vi vill se igen - Det är för säkert!