KROATIA - CROATIA - HRVATSKA: taustatietoja maasta

Ensimmäinen reissutarinani on Kroatian omatoimimatka, jonka tein perheeni kanssa 28.4 - 7.5.2015 välisenä aikana, ennen parhainta/pahinta turistikautta maassa, joka alkaa kesä-heinäkuussa päättyen elokuuhun.

Jos Espanja ja Latinalaiset maat ja kulttuurit on mun ikuinen rakkauteni, niin Kroatiasta tuli tämän matkan myötä rakastaja.

Ennen varsinaista reissukertomusta keräsin kasaan hieman taustatietoja tästä upeasta Adrianmeren maasta, jonka kauneus perustuu luonnon lisäksi pitkälti myös maan mitä ystävällisimpiin asukkaisiin. Kerrottavaa taustoistakin olisi paljon, mutta pyrin pitämään tämän esittelyn mahdollisimman lyhyenä - etsivä löytää tarvittaessa aiheesta runsaasti lisätietoa maasta tehdyistä matkaoppaista sekä tietysti netin värikkäästä maailmasta. Osa näistä nyt esitetyistä tiedoista on peräisin matkaoppaista ja esitteistä, osa matkan aikana kyselemällä ja haastattelemalla ihmisiä hankittua. Osa tekstistä perustuu myös matkalla ja sen jälkeen muodostuneisiin omiin käsityksiin ja ajatuksiin maasta sekä sen kulttuurista.

Kroatia pähkinänkuoressa:

Kroatian tasavallassa asuu 4,3 miljoona ihmistä, joista pääosa kroaatteja. Heidän lisäkseen maata asuttavat serbit sekä muslimit, molemmat pienillä prosenttiosuuksilla.

Aiemmin Kroatia oli osa Jugoslaviaa. Kroatia julistautui itsenäiseksi vuonna 1991 - tie itsenäisyyteen ei ollut kuitenkaan helppo, vaan vaati itsenäisyyssodan, jonka Kroatia viimein voitti vuonna 1995.

Sodan ja erimielisyyksien jäljet ovat vielä nähtävissä tulitusjälkinä rakennuksissa ympäri maata, miinakenttävaroituksina alueilla, joita ei vielä ole ehditty haravoida, mutta parhaiten jäljet ovat nähtävissä paikallisissa itsessään, kun heidän kanssaan pääsee vähän pidemmälle keskusteluissa. Reissumme aikana en koskaan ottanut itse aihetta puheeksi, siihen päädyttiin keskustelukumppanin toimesta. Paikalliset eivät tunnu olevan vielä aivan sinut Jugoslavian hajoittamisen ja siitä johtuneen maahan muuton saati oman kansansa evakkoretkien ja uudelleen sijoittumisten johdosta.

Kroatian pääkaupunkin on Zagreb ja muita isoja kaupunkeja ovat Split, Rijeka, Dubrovnik, Pula, Osijek ja Zadar. Suomesta käsin pääsee lentäen lähes kaikkiin edellämainituista Norwegian ja Finnairin suorilla lennoilla.

Pääuskonto maassa on roomalais-katolilaisuus.

Kroatia jakaa rajansa Bosnia-Herzegovinan, Serbian, Montenegron, Slovenian, Unkarin ja Adrianmeren kanssa. Mantereella on rantaviivaa n. 1800 kilometrin verran.

Saaria Kroatialta löytyy jopa 1185 kappaletta, suurin osa näistä tosin on pieniä ja asumattomia. Saarilla on rantaviivaa yhteensä yli 4000 kilometriä. Suurimmat saaret ovat Krk, Cres, Brac ja Hvar. Jos bilesaari on hakusessa, suunnaksi kannattaa tuolloin ottaa Brac. Tosin kesällä lomakauden ollessa täydessä käynnissä, bileitä löytynee useammastakin jontkasta ja jokaiselle jotakin.

Kroatia jakautuu neljään pääalueeseen; Slavoniaan, Istriaan, Dalmatiaan ja Keski-Kroatiaan.

Kroatissa puhaltaa kolme eri tyyppistä tuulta. Bura on talvikauden pohjoinen tuuli, kun taas Jugo tuo tullessaan etelästä kesän ja lämmintä, kosteaa ilmaa. Paikalliset kuvaavat Jugoa petolliseksi tuuleksi, joka saa oudolle fiilikselle. Jugon kuvattiin tuovan mukanaan pikku pössyjen jälkeisen fiiliksen.. miten tuon sitten haluaakaan ymmärtää. Maestral on puolestaan selkeä (ja kaivattu) kesätuuli, joka tuo raikkaan tuulahduksen mereltä keskellä kuuminta hellepäivää. Kroaatit vetoavat helposti tuuliinsa: "Nyt on aivan liian kylmä, kun Bura puhaltelee.. ei kyllä voi töitä tehdä tänään!" "Onpa outo fiilis, ihan selkeästi Yugoa ilmassa. Liian outo fiilis, ei pysty keskittymään töihin."

Kesällä keskimääräinen lämpötila on n. 25-30 astetta, mutta talvella, erityisesti pohjoisessa, Zagrebin alueellakin, on tavallisesti lunta ja lämpötilat melko alhaisia. Myös Split, vaikka onkin eteläisempi kaupunki, sai kolme vuotta sitten kokea talven ihmemaan kolmen päivän ajan, kun puolen metrin lumipeite yllätti myös tällä alueella. Kansallisten uutisten erikoislähetyksessä kerrottiin lumen saartamista ihmisistä rannikolla ja etelässä ja erityisesti siitä, kuinka yhden päivän aikana Splitin keskussairaala vastaanotti 800 jalkansa jäisillä kaduilla tai lumen takia katkaissutta kroaattia.

Ilmasto rannikolla on tyypillinen Välimeren ilmasto; mukavan lämmin, kesällä jopa tuskaisen kuuma.

Kroatiassa on vielä käytössä valuuttana kuna (1 kuna = n. 0,13 euroa). Tämä kuitenkin tulee muuttumaan vuonna 2020, kun Kroatiakin EU-maana ottaa käyttöönsä yhteisvaluuttamme Euron. Siksipä maassa kannattaisi vierailla ehdottamasti ennen tuota vuotta ja nauttia vielä vanhan valuutan suomista eduista. Kroatiaan matkustamiseen paras ajankohta on ehdottomasti kevät tai alkusyksy, kun pahimmat turistimassat eivät enää kansoita koko maata. Tuolloin maassa on tilaa liikkua, majoitusta löytyy helposti ilman varauksiakin ja paikallisilla on huomattavasti enemmän aikaa meille reissaajille.

Kroatia tarjoaa huimasti ihailtavaa ja ihmeteltävää. Itse en suuresti museoista ja loputtomista kirkoista tai katedraaleista perusta, vaan kiinnostun enemmän pienistä asioista - kylistä ja vanhoista kaupungeista, luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, kulttuurista ja ihmisistä.

Etenkin luonnon monimuotoisuudesta Kroatiassa juuri saa nauttia. Maasta löytyy jokaiselle jotakin: Rantaa ja merielämää runsain määrin niitä kaipaaville, vuoristomaisemaa ja korkeuseroja, pieniä mutkaisia teitä, mieletön määrä saaria, vehreitä, tiheitä ja puustoiltaan mitä erilaisimpia metsiä, kansallispuistoja, pieniä kyliä ja hieman suurempia (ei ylisuuria) kaupunkeja, vanhoja kaupunkeja ja historiaa katujen varsilla, museoita ja kirkkoja, bilepaikkoja, ostoskeskuksia, viinitarhoja, puutarhoja... Nähtävää riittää ja ainakaan tälle reissaajalle yksi kerta maassa ei todellakaan ollut tarpeeksi.

Lähteet:

Lehtipuu - Sundström: Kroatia (Suomalainen Matkaopas, 2014)

Kinnunen - Kroatia, lomailijan opas (2007)

Kuva: Krkan kansallispuisto / Tanja del Toro